Paleokommentteja 3
Inka Harju osallistui Toni Turusen mielipidekirjoituksellaan Kommentti paleoruokavaliosta aloittamaan keskusteluun. Inka kommentoi Miika Vanhapihan kirjoitusta Paleokommentteja 2 seuraavasti:
Miika: Ei… Ihmiset eivät ole sopeutuneet maitoon. Ruokavalioon liittyvä sopeutuminen näet kestää paljon pidempään kuin kymmenentuhatta vuotta. Itse asiassa paleoantropologinen tutkimus viittaa siihen, että nykyisen kaltainen sopeutumamme tiettyyn ruokavalioon on saavuttanut muotonsa pääpiirteittäin jo ehkä noin kaksi miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen suurempia muutoksia tuohon sopeutumaan ei ole tullut. Mainittakoon lisäksi, että esimerkiksi Suomessa kansanterveyslaitoksen tuore tutkimus noin vuoden takaa kiistatta osoittaa, että maidon sisältämä kalsiumi ei imeydy ihmisen kehossa. Tämän lisäksi maidon sisältämä kalsiumi tuhoisasti ehkäisee muusta ravinnosta saatavien kalsiumien imeytymisen. Paleoravintotutkimuksen näkökulmasta ihanteellisia ja helposti kehomme hyväksi imeytyviä kalsiumeja saakin maidon sijaan tummanvihreistä kasviksista sekä rasvaisista kaloista (mm. sardiini, makrilli ja lohi).
Työnnänpä minäkin nyt lusikkani soppaan... Keskeisenä seikkana ihmislajin sopeutumisesta maidon käyttöön ravinnossa voi mainita laktoosin pilkkomiskyvyn säilymisen myös aikuisiällä (laktoositoleranssi). Tämä ominaisuus on kehittynyt ilmeisesti vasta viimeisten muutamien tuhansien vuosien aikana niiden kulttuurien piirissä, joissa on pidetty karjaa ja nautittu maitotuotteita. Tämä sopeutuma on mitä ilmeisimmin ollut eduksi ihmisten eloonjäämisen kannalta näissä kulttuureissa, koskapa tämä "mutaatio" on levinnyt laajalti niillä alueilla, joilla maitotuotteita on käytetty ravintona, ja on esim. Suomessa tätä nykyä huomattavasti yleisempi kuin "alkuperäisempi", laktoosi-intoleranssiin liittyvä genotyyppi. (Toisaalta laktoosi-intoleranssikaan ei ilmeisesti estä maidon sisältämien muiden ravintoaineiden hyväksikäyttöä elimistössä, kuten on voitu todeta mm. genotyypiltään "laktoosi-intolerantteja" masaita tutkittaessa.)
Miika, onko sinulla tarkempia viitetietoja tuosta KTL:n tutkimuksesta? Tutustuisin siihen mielelläni, mutten ainakaan näin äkkiseltään löytänyt sitä sen paremmin KTL:n julkaisuluettelosta kuin PubMedistäkään (kansainvälinen lääketieteen, biotieteiden ja ravitsemustieteiden artikkelitietokanta).
Alla sen sijaan linkkejä joihinkin aihetta käsitteleviin artikkeleihin, jotka löysin PubMedistä hakutermeillä "Milk AND Calcium". Kaikki allaolevat artikkelit on julkaistu arvostetuissa tieteellisissä julkaisuissa viimeisten vuosien aikana ja ne ovat saatavilla myös verkossa. Tilaa säästääkseni olen liittänyt tähän vain artikkelien otsikot ja linkin täyteen artikkelitekstiin. (Tarkemmat viitetiedot ovat tarvittaessa saatavissa esim. minulta tai PubMedistä, jos artikkelien lukemisessa verkosta yliopiston ulkopuolelta on ongelmia.)
Valitsin tähän artikkelien joukosta suhteellisen yleistajuisia ja aihetta laajasti käsitteleviä ns. review-artikkeleita.
Mainittakoon, että missään alla olevista julkaisuista (tai muistakaan artikkeleista, jotka PubMedistä löysin) en löytänyt viitteitä tutkimuksiin, joissa olisi osoitettu kalsiumin imeytyvän maidosta heikosti. Sen sijaan artikkeleissa viitattiin usein tutkimustuloksiin, joiden mukaan kalsiumin imeytyminen kasvikunnan tuotteista voi olla huomattavastikin heikompaa kuin maitotuotteista mm. tiettyjen kasvien sisältämien yhdisteiden vuoksi.
- The importance of meeting calcium needs with foods
- The Bioavailability of Dietary Calcium
- Choices for achieving adequate dietary calcium with a vegetarian diet
Miika vastasi kirjoituksellaan Paleokommentteja 4.