Paleokommentteja 4

Miika Vanhapiha vastasi Inka Harjun kirjoitukseen Paleokommentteja 3. Keskustelu alkoi Toni Turusen mielipiteestä Kommentti paleoruokavaliosta.

Kiitos Inka kommenteistasi!

Valitettavasti en ole henkilökohtaisesti tutustunut tuohon KTL:n tutkimukseen ja tietoni siitä perustuvatkin lehtiartikkeliin (muistaakseni Helsingin Sanomat), jossa tuohon tutkimukseen viitattiin. Pitänee yrittää jäljittää alkuperäinen lähde ja palata asiaan. Samoista asioista puhutaan toki muissakin julkaisuissa, joten kaivelen myös niitä esille ja postitan tiedot tänne myöhemmin.

Yleisellä tasolla todettakoon kuitenkin, että vaikka maitotuotteet sisältävät runsaasti kalsiumia, ne sisältävät myös verraten paljon natriumia ja hyvin vähän magnesiumia. Runsas natriumi aiheuttaa virtsan kautta tapahtuvaa kalsiumin liikaeritystä, jolloin se ei jää kehoon mm. luuston rakennusaineeksi. Luuston kannalta myös magnesium on tärkeä mineraali ja kuten todettua, sitä maitotuotteissa on suhteessa kalsiumiin vähän.

Alla joitain muita huomioitani tekstiisi liittyen.

Mainitsemasi laktoositoleranssiuden kehittyminen Pohjois-Eurooppalaisten keskuudessa viimeisten noin 5000 vuoden aikana on totta (mm. Aoki K. (1991) "Time required for gene frequency change in a deterministic model of gene culture coevolution, with special reference to the lactose absorption problem." Theoretical Population Biology, vol. 40, pp. 354-368.) Kyse on paleoruokavalion näkökulmasta kuitenkin ilmiöstä, joka saattaa perustua paitsi paikalliseen, myös hyvin "pieneen" geneettiseen muutokseen ihmisen alkuperäiseen perimään suhteutettuna. Ihmisellä on nimittäin laktoositoleranssia ylläpitävä geneettinen ominaisuus jo valmiina, jonka olemassaolon tarkoitus liittyy nimenomaisesti varhaislapsuuden aikana tapahtuvaan rintaruokintaan ja sen kautta saadun ihmismaidon hyväksikäyttöön. Eräiden tutkijoiden mukaan muutos, jonka myötä kyseinen geeni mahdollistaisi eläinmaitoon liittyvän laktoositoleranssin aikuisiällä, on mahdollinen nimenomaan "helppoutensa" tai "pienuutensa" vuoksi, neoteniaa muistuttavan geenimutaation kautta (neotenia on prosessi, jonka myötä organismi säilyttää varhaislapsuuteen liittyviä ominaisuuksiaan myöhemmälle iälle). Sen sijaan evolutiivisesti hyödyllisten "täysin uusien" ominaisuuksien kehittyminen populaatiossa vaatisi paljon kauemmin kuin mainitsemani 5000 vuotta kehittyäkseen.

Jälleen kerran kyse on suhteellisuus-periaatteesta. Maitoa moni kykenee nauttimaan osana ruokavaliotaan, mutta kuinka terveellistä se itse asiassa on?

Tuodakseni esille joitain maitoon liitettyjä terveysongelmia, täytyy mainita laktoosin aiheuttama kuparin vajaus, jonka katsotaan olevan osasyyllinen sydänvaivoja synnyttävien patologisten tilojen kehittymisessä. Tämän lisäksi eläinmaidosta valmistettujen maitotuotteiden kalsium-magnesium -suhde on noin 12:1, kun taas paleoliittisen kivikauden metsästäjä-keräilijöiden nauttimassa ruokavaliossa se oli keskimäärin 1:1. Nautitusta maitotuotteiden määrästä riippuen, ao. suhde saattaa nykyihmisellä olla niinkin korkea kuin 4:1 tai 5:1. Tämä johtaa magnesiumin vähäiseen varastoitumiseen kehossa, mikä liitetään sydänsairauksiin (magnesium näet alentaa veren lipidien määrää, vähentäen myös LDL- ja VLDL -kolestrolityyppien hapettumista, joka puolestaan vähentää ateroskleroosin vaaraa) ja mm. hyperinsulinismiin. [kalsiumin ja magnesium- vajeen yhteyteen liittyen: Evans GH, Weaver CM et al. (1990) "Association of magnesium deficiency with the blood-lowering effects of calcium." J Hypertension, vol. 8, pp. 327-337.]

Lisäksi maidon on todettu aiheuttavan suurta hyppäystä kehon vasta- ainetuotannossa, mikä aiheuttaa "väärinymmärrystä" näiden vasta-aineiden ja kehon omien, hyödyllisten immuuniprosessien välillä. Maidon nauttimisen aiheuttama vasta-aineiden liikatuotanto saattaa mm. häiritä verisuoniston seinämien kuntoa ylläpitäviä immuuniprosesseja, kasvattaen (jälleen kerran) asteroskleroosin vaaraa. Erityisesti maidon sisältämä kaseiini (yksi maidon proteiineista) lisää kehon tiettyjen vasta-aineiden tuotantoa, jotka puolestaan liitetään verihiutaleiden aktivoitumiseen, sydänveritulpan kehittymiseen ja valtimoiden tulehdustiloihin. [Seely, Stephen, et al. Diet Related Diseases - The Modern Epidemic.The AVI publishing company. Westport, Connecticut. 1985. pp. 43-70.]

Mainittakoon vielä maidon sisältämien tyydyttyneiden rasvojen määrä ja laatu, mikä ei paleoravintotutkimuksen mukaan vastaa ruokamme terveysihanteita likimainkaan. Lisäksi maidon proteiinilla on havaittu lähes täydellinen korrelaatio (r=0.93) sepelvaltimosairauksiin liittyen. Joidenkin mukaan tämä liittyy lisääntyneeseen estrogeenin tuotantoon, jota maidon nauttiminen aiheuttaa. On todettu, että nimenomaan ulkoa saatu (ei kehon itsensä tuottama) estrogeeni tulisi varsinkin miehillä liittää sydänsairauksien kehittymisen kasvaneeseen riskiin.

Mainittakoon lopuksi, että maito on liitetty joihinkin henkisiin sekä mielenterveysongelmiin [Shils, Maurice E. Olson, James A. Shike, Moshe. Ross, Catherine A.(eds). Modern Nutrition in Health and Disease. Williams and Wilkins. Baltimore, Maryland. 1999. pg. 1506 ja Autism 1999;3:67-83, 85- 95], sekä erään suomalaisen tutkmuksen mukaan myös nuoruusiän diabetekseen [Saukkonen T. Virtanen SM. Karppinen M. Reijonen H. Ilonen J. Rasanen L. Akerblom HK. Savilahti E.Institution Children's Hospital, University of Helsinki, Finland. Significance of cow's milk protein antibodies as risk factor for childhood IDDM: interactions with dietary cow's milk intake and HLA-DQB1 genotype. Childhood Diabetes in Finland Study Group. Diabetologia. 41(1):72- 8, Jan. 1998.]

No niin, palaan tuohon imeytymisasiaan myöhemmin. Toivon mukaan olen löytänyt joitain lähteitä ja ainakin sen KTL:n tutkimuksen.

/Miika

Jukka Zitting - 0/1/2/833 - muokattu 2003-01-28 16:21